Mikä on kilpailukielto? Mitä lojaliteettivelvoite tarkoittaa? Mikä on odotusajan palkka? Tarkista termien oikea tulkinta Uuden Insinööriliiton lakimiesten laatimasta Työelämän ABC-sanastosta.
Työelämän ABC
- Irtisanomisaika: aika, jota sekä työnantajan että työntekijän tulee noudattaa työsuhdetta päätettäessä. Vaihtelee 14 vuorokaudesta puoleen vuoteen.
- Kilpailukieltosopimus: sopimus, jolla voidaan rajoittaa työntekijän työllistymistä tulevaisuudessa työnantajan kanssa kilpailevaan toimintaan. Ko. sopimus voidaan tehdä vain erityisen painavista syistä.
- Koeaika: työsuhteen alkuun sovittavissa oleva enintään 4 kuukauden ajanjakso, jonka aikana sekä työntekijä että työnantaja voi päättää työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa.
- Liike- ja ammattisalaisuudet: tietoja, joiden osalta työnantajalla on taloudellinen intressi estää tietojen leviäminen. Työntekijällä on lakiin perustuva velvollisuus olla ilmaisematta näitä tietoja sivulliselle työsuhteen kestäessä.
- Lisätyö: työ, jota työnantajan aloitteesta tehdään sovitun työajan ylittävänä aikana, mutta joka ei vielä ole ylityötä
- Liukuva työaika: työaikajärjestely, jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan.
- Lojaliteettivelvoite: työntekijän yleinen velvoite välttää kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.
- Lomakausi: ajanjakso, johon vuosiloma tai pääosa siitä tavallisesti sijoitetaan (kesälomakausi 2.5-30.9 ja talvilomakausi 1.10-30.4)
- Lomakorvaus: vuosilomapalkan sijaan maksettava korvaus vuosilomapäiviltä.
- Lomaraha: työehtosopimuksiin ja käytäntöihin perustuva ylimääräinen korvaus loman ajalle – yleensä 50 % vuosilomapalkasta. Huom: ei lakisääteinen korvaus.
- Lomautus: työnantajan päätökseen perustuva aika, jona sekä työnteko että palkanmaksu ovat keskeytyneenä tilapäisesti.
- Luontoisedut: erilaisia verotettavia etuja kuten puhelinetu, asuntoetu ja ravintoetu.
- Luottamusmies/ -valtuutettu: joko työehtosopimuksen tai työsopimuslain perusteella valittu henkilöstöryhmän edustaja.
- Matkakustannukset: työmatkoista aiheutuneiden kustannusten korvaaminen perustuu työehtosopimuksiin tai käytäntöihin (ei lakisääteinen). Kodin ja työpaikan väliset matkat työntekijän on itsensä kustannettava.
- Määräaikainen työsopimus: työsopimus, joka tehdään tietyksi määräajaksi, tietyn työtehtävän loppuun saattamiseksi tai esim. tietyn sijaisuuden ajaksi.
- Odotusajan palkka: palkka, jota työnantajan on maksettava enintään kuudelta kalenteripäivältä siinä tilanteessa, jos lopputilin maksaminen viivästyy työsuhteen päättyessä.
- Opintovapaa: vapaa, joka työnantajan on myönnettävä työntekijälle vapaaksi tietynlaiseen koulutukseen osallistumiseksi.
- Osa-aikatyö: työ, jota tehdään säännöllisen työajan alittava aika.
- Palkanmaksu: palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Palkan on oltava työntekijän käytettävissä palkanmaksupäivänä.
- Palkkalaskelma: maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.
- Perhevapaat: äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat, poissaolo pakottavista perhesyistä sekä erilaiset hoitovapaat.
- Purkaminen: työsopimuksen purkutilanteessa työsopimus päättyy ilmanirtisanomisaikaa. Purkamisoikeus edellyttää erittäin painavia syitä.
- Sairausloma (-ajan palkka): maksetaan työntekijälle, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään. Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä sairausajanpalkan maksuvelvollisuudesta.
- Salassapitosopimus: sopimus, jolla liike- ja ammattisalaisuuksien salassapitovelvollisuutta laajennetaan työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan.
- Sunnuntaityökorvaus: sunnuntaisin säännöllisenä työaikana tehtävästä työstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka
- Säännöllinen työaika: lain mukaan enintään 8 h/vrk ja 40 h/vko. Työehtosopimuksissa voi olla myös määräyksiä säännöllisestä työajasta. Säännöllinen työaika voidaan tapauskohtaisesti järjestää myös keskimääräiseksi. Lisäksi työsopimuksessa voidaan sopia lyhyemmästä työajasta.
- Säästövapaa: työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus: Nk. vakituisen työsuhteen sopimus, joka voidaan päättää irtisanomalla tai purkamalla.
- Työaika: lähtökohtaisesti työajaksi luetaan ainoastaan työhön käytetty aika (esim. matkaan käytettyä aikaa ei yleensä pidetä työaikana).
- Työsopimus: sopimus työn tekemisestä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsuhde voi syntyä myös ns. hiljaisella sopimuksella.
- Työsuojeluvaltuutettu: edustaa työntekijöitä työsuojeluyhteistoiminnassa. Työsuojeluvaltuutettu on valittava työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää.
- Työtodistus: työtodistukseen merkitään työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu. Työsuhteen päättymisen syy ja arvio työntekijän käytöksestä ja työtaidosta saadaan mainita ainoastaan työntekijän pyynnöstä.
- Työttömyyspäiväraha: työtön työnhakija voi saada tiettyjen edellytysten täyttyessä työttömyyspäivärahaa, jota maksaa joko Kela tai työttömyyskassa.
- Varoitus: työntekijää, joka on rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien täyttämistä, ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu mahdollisuus korjata menettelyään varoituksella.
- Vuorotteluvapaa: on järjestely, jossa vuorottelusopimuksen perusteella työntekijä väliaikaisesti vapautetaan palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien hoitamisesta ja työnantaja sitoutuu palkkaamaan ko. ajaksi työttömän työnhakijan.
- Vuosilomapalkka: työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa.
- Vähimmäispalkka: Suomessa ei ole voimassa ns. minimipalkkalainsäädäntöä. Jos työsuhteeseen ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla työehtosopimusta eikä alalla ole yleissitovaa työehtosopimusta, työsopimuslain mukaan työntekijälle on kuitenkin maksettava työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka.
- Yhteistoiminta: YT-lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstöryhmien välistä keskinäistä yhteistoimintaa, joka perustuu henkilöstölle oikeaan aikaan annettuihin riittäviin tietoihin yrityksen tilasta ja suunnitelmista.
- Ylityö: on työnantajan aloitteesta työaikalaissa säädetyn säännöllisen enimmäistyöajan lisäksi tehty työ. Lähtökohtaisesti vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään yli säädetyn vuorokautisen työajan (8 h) ja viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään yli laissa säädetyn viikoittaisen työajan (40 h).
- Yleissitova työehtosopimus: lain mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä.