Työelämässä tulee vastaan asioita, jotka eivät tunnu olevan oikealla tolalla. Osaan näistä asioista yksilö voi vaikuttaa itse. Jotkin asiat ovat laaja-alaisempia, jolloin niiden korjaaminen saattaa tarvita muutoksen joko työehtosopimukseen tai lainsäädäntöön.
Järjestäytynyt yksilö voi kiinnittää havaitsemaansa epäkohtaan huomiota ja saattaa muutosprosessin liikkeelle järjestönsä kautta. Järjestöjen perustehtäviin kuuluu kartoittaa säännöllisesti jäsenkuntaansa vaivaavat ongelmat. Järjestöillä on myös henkiset ja taloudelliset resurssit hoitaa näitä pulmallisiksi koettavia asioita. Esimerkiksi työssä jaksamattomuus on osoittautunut suhteellisen yleiseksi. Järjestöt ovat vaikuttaneet sekä viranomaisiin että yleiseen mielipiteeseen kaikkien mediavälineiden avulla.
Järjestöt selvittävät ongelma-asioiden yleisyyden esimerkiksi tekemällä pienimuotoisia tutkimuksia. Osa näistä tutkimuksista vaikuttaa jopa nollatutkimukselta siksi, että ongelma on työpaikoilla yleisesti tiedossa. Yhteiskunnan rattaat toimivat kuitenkin niin, että tutkimuksia on tehtävä, jotta työelämää huonostikin tunteva voi muodostaa mielipiteensä tosiasioiden perusteella.
Järjestäytynyt työntekijä voi vaikuttaa tehokkaasti omiin asioihinsa joko tuomalla ongelma-asioita esille tai menemällä itse kentän edustajana mukaan järjestön toimintaan. ( mm. koulutustapahtumat )
Järjestäytymätön työntekijä jättää osallistumismahdollisuutensa käyttämättä. Hän tyytyy muiden tekemiin ratkaisuihin. Järjestäytymätön työntekijä luovuttaa omaa vaikutusmahdollisuuttaan järjestäytyneelle työnantajalle.
Työnantaja on jo järjestäytynyt eikö Sinunkin pitäisi?