Työyhteisö muodostuu ihmisistä, heidän ponnisteluistaan ja keskinäisestä kanssakäymisestään. Ihmisten muodostamassa yhteisössä asiat tapahtuvat myös inhimillisesti, tehdään hyviä juttuja mutta myös virheitä. Kaikki yksilöt eivät tule kaikkien kanssa toimeen, toisiin luotetaan ja toisiin ei.
Tavallisesti asiat sujuvat pienten pulmien kanssa, ristiriidat ratkaistaan tai lakaistaan maton alle. Kun asiat eivät joskus sitten sujukaan tavallisesti, niin tarvitaan perusteellisempi selvittely.
Pahimmillaan ristiriitaa ratkaistaan uhkaamalla tai toteuttamalla irtisanominen.
Kriisin kohdatessaan työntekijä tarvitsee nopeaa ja asiantuntevaa apua, työsuhdeneuvontaa.
"Laki on kaikille sama, vain tuomiot vaihtelevat": laulettiin 60-luvulla. Laulun sanoma on totta sikäli, että jutun tuomioon vaikuttaa se mitä asioita asianosaiset osaavat painottaa. Aikaisemmalla oikeuskäytännöllä on myös vaikutuksensa.
Järjestäytynyt työntekijä saa apua järjestöstään, joka on erikoistunut avuntarvitsijan henkilöstöryhmän säädöksiin ja olosuhteisiin. Työnantajapuolella työnantajaliitot osaavat nekin alueensa erityispiirteet juuriaan myöten.
Työsuhdeneuvonnan tärkeys korostuu tilanteissa, joissa työsuhde on voimassa ja jolloin yksilö voi auttaa itseään parhaiten tietämällä oikeutensa ja velvollisuutensa.
Työnantajapuoli käyttää järjestönsä asiantuntemusta täysimääräisesti varmasti.
Järjestäytynyt työntekijä saa käyttöönsä maan parhaan ja hänen etuunsa sitoutuvan asiantuntija - avun. Järjestäytymätön työntekijä ottaa riskin, että hän ei saa parasta mahdollista apua silloin kun hän sitä kipeimmin tarvitsee ja menettää etujaan.
Työttömyyskassan tehtävä on maksaa työttömyyskorvauksia. Kassa käsittelee korvausanomukset ja hoitaa maksut. Työttömyyskassa ei lain mukaan voi eikä se anna mitään työsuhdeneuvontaa.
Järjestäytynyt työntekijä saa työsuhdeneuvonnan ja kassan jäsenyyden samassa paketissa. Pelkkään kassaan liittynyt saa vain kassan palvelut. Jos maksaa vähemmän, niin myös saa vähemmän.
Työnantaja on jo järjestäytynyt eikö Sinunkin pitäisi?